Taisteluun yksinäisyyttä vastaan

Loppuvuodesta 2018 julkaistujen uutisten mukaan yksinäisyyttä kokevien ihmisten määrä Suomessa on nykyään merkittävän suuri. Luvut ovat niin suuria, että yksinäisyydestä voidaan yksinäisyystutkija, professori Niina Junttilan, mukaan puhua jopa uutena kansansairautena. Eri tutkimukset osoittavatkin yksinäisyyden olevan niin vakava terveysriski, että se vaikuttaa eliniändotteeseen. Yksinäisyys ja yksinäisyyden kokeminen ovat eri asioita, mutta yksinäisyystutkijan mukaan yhteisöllisyyden vahvistaminen voisi olla yksi tapa vähentää yksinäisyyttä merkittävästi.

Kun luin näitä uutisia vuoden 2018 lopulla, satuin samalla kuuntelemaan pelitutkija Jane McGonigalin kirjaa Superbetter. Kirja käsitteli yhdessä luvussaan pelien yhdistävää vaikutusta erilaisten ryhmien kesken, ja tuon luvun tiedot iskivät minuun kovaa. Kirjan esittelemien tutkimusten mukaan yhteinen pelaaminen saattaa laukaista yhtenevyysefektin, joka yhdistää ihmisiä positiivisten onnistumisien kautta kokemaan parempaa yhteyttä pelikumppaneihinsa. Parempi yhteys taas saattaa tiedostamattamme johtaa siihen, että ajattelemme ihmisestä myönteisemmin, ja päädymme näin huomaamattamme viettämään jatkossa enemmän aikaa heidän kanssaan. Siistein osa koko tutkimuksesta oli, että positiivinen ajattelu ei lisääntynyt pelkästään pelikumppania kohtaan, vaan pelaajat ajattelivat jatkossa myös koko pelikumppanin edustamasta ihmisryhmästä positiivisemmin.

Parhaiten efekti toteutuu samassa tilassa pelatuissa peleissä.

Toisaalla mainitaan yksinäisyyden olevan suuri ongelma, kun taas toisaalla luetellaan paremman, ihmisten välisen yhteyden olevan ehkä saavutettavissa samassa tilassa pelattavien pelien avulla. Voi kumpa olisi samassa tilassa pelattavia pelejä tuottava firma, hmm…?

Tuona syksynä isot palaset alkoivat loksahtelemaan kohdilleen. Yleisin asiakasryhmä meillä ovat erilaiset, toisensa jo valmiiksi tuntevat kaveriporukat. Entäpä noiden ryhmien ulkopuolelle jäävät ihmiset? Jos yksinäisyyttä kokee vähemmän, voisi se ehkä hidastaa yksinäisyyten vaipumista tai estää sen kokonaan. Ja mikä poistaisi yksinäisyyttä enemmän, kuin paremman yhteyden kokeminen? Aloitimme ongelman taklaamisen omilla keinoillamme vuosien 2018 ja 2019 vaihteessa.

Tuntematon ystävä

Olet ehkä saattanut kuullakin Tuntemattomien peleistä, jotka starttasimme vuoden 2019 tammikuussa. Peleissä toisilleen täysin tuntemattomat pelaajat saattavat tiettyinä päivinä ilmoittautua osallistujiksi pelaamaan. Niistä voit lukea lisää täältä.

Tuntemattomien pelien idea on oikeastaan aika yksinkertainen, sillä Yhdysvalloissa pakohuonepelaaminen tuntemattomien kanssa on enemmän sääntö kuin poikkeus. Kokonaisten pelihuoneiden sijaan USA:ssa varataan pakohuoneisiin henkilökohtainen pelipaikka. Yhdysvalloissa on harvinaisempaa, että pelit pelataan pelkästään oman porukan kesken, mikä taas on ehkä suomalaisen luonteen mukaisesti muodostunut tavaksi täällä meillä päin. 

Tuntemattomien pelejä on nyt järjestetty muutamia, hyvin tuloksin. Kun konteksti on kaikille yhtä tuntematon kuin pelikumppani, löytyy tietystä epämukavuudesta yhteinen maasto. Yhteisestä tavoitteestakaan, eli aikaa vastaan taistelemisesta, ei ole haittaa. Tammikuussa yhdessä kaupungissa tuntemattomien tiimi toimi yksiin niin hyvin, että onnistui lyömään pelihuoneen aiemman aikaennätyksen. Tuntemattomien pelejä järjestetään joka kuukauden viimeinen tiistai ja peli toteutetaan, jos siihen ilmoittautuu riittävästi osallistujia.

Laajempi perhe pelaamaan

Suunnitelman osassa kaksi otimme tänä keväänä käsittelyyn vähemmän ilmiselvän ryhmän – toisensa tuntevat tiimit ja heistä erityisesti seniorit. Jatkossa 65 vuotta täyttäneet saavat -15% alennuksen pelaajahinnasta maanantaista torstaihin kesäkuun alusta lähtien. 

Perhe on perinteisen suomalaisen mallin mukaan vanhemmat ja lapset. Toivomme kuitenkin, että tuo käsite laajenisi ydinperheajattelun ulkopuolelle, niin että siihen laskettaisiin mukaan myös isovanhemmat. Ehkä jatkossa voisimme nähdä perhepeleissä useamman osallistuvan sukupolven? Yksi hyvä esimerkki tästä on isomummu Liisan peli, jonka voi katsoa alta löytyvältä videolta. Hyvin usein ajatellaan, että senioreiden harrastamista rajoittaa se, että liikkuminen on hidasta. Jos kuitenkin pää toimii edelleen erinomaisesti, niin eikö sitä kannata käyttää hyödyksi ja pitää samalla hauskaa läheisten kanssa?

 

Viimeisessa kansallisessa pelaajabarometrissä saatiin taas vahvistus siitä, että yli 30-vuotiaille ja sitä vanhemmille pulmapelit ovat edelleen suosituin pelityyppi. Pulmapelejä, yhdessä tekemistä ja ei-liikunnallista toimintaa ei tarvitse lähteä metsästämään eri suunnista, vaan ne voi löytää uudella porukalla yhdestä huoneesta.

Joka kymmenes ihminen kokee Suomessa vaikeaa yksinäisyyttä, kun taas  lievempää, ajoittaista yksinäisyyttä  useampi. Tuota hiljaista petoa vastaan voi taistella monin, pieniltäkin vaikuttavin tavoin. Tärkeintä on yhdessä vietetty aika ja läsnäolo. Ja kun meitä on monta, tuon pedon voimat vähenevät, ja maailma on pikkuhiljaa parempi paikka. 

Ketä sinä voisit ilahduttaa yhdessäololla?

Aiheeseen liittyviä uutisia ja lähteitä:

Tutkija kaipaa Suomeen yksinäisyysministeriä

Katri Saarikiven kolumni: Yksinäisyys näkyy aivoissa

Tietokonepelit saavat pelaajien aivot toimimaan samoin

McGonigal, Jane: Superbetter

 

Jaa tämä kirjoitus...

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin

Tai lue lisää juttuja blogistamme!

pakohuoneet perheille
Blogi
Janne Parri

Pakohuoneet lapsille

Huoneemme suunnitellaan ensisijaisesti aikuisille pelaajille, jolloin mukana on usein lapsille soveltumattomia elementtejä. Tästä huolimatta meillä käy paljon perheitä ja heidän peleissään on omat hauskat vivahteensa.

Lue Lisää
pakohuoneet perheille
Blogi
Janne Parri

Pakohuoneet lapsille

Huoneemme suunnitellaan ensisijaisesti aikuisille pelaajille, jolloin mukana on usein lapsille soveltumattomia elementtejä. Tästä huolimatta meillä käy paljon perheitä ja heidän peleissään on omat hauskat vivahteensa.

Lue Lisää