Pitkä vastaanotto – 1/3

Tämä ei ole mikään perinteinen blogikirjoitus, vaan kolmiosaisen tarinan ensimmäinen osa. Tarina huipentuu kahden viikon päästä julkaistavaan viimeiseen osaan, joka tuo tarinan jännittävään päätökseensä. 

Katso tarinan toinen osa


 

Hotellin ovi heilahtaa kolahtaen kiinni vierailijan takana. Ikkunasta voi hädin tuskin erottaa taksin sutivan pihassa. Lumimyrsky oli yltynyt niin sakeaksi, että hänen oli vaihdettava taksikyytiin kohti lähintä yöpymispaikkaa. Hotelli oli ilmestynyt mutkan takaa. Se ei ollut aivan siinä kohdassa kuin GPS oli näyttänyt.

Käsi nousee tarkistamaan rintataskua. Mustekynä ja taiteltu nenäliina. Räkäinen yskiminen keskeyttää taskun tarkistuksen. Kilpikonnamainen mies siristelee kohti taskukelloaan vastaanottotiskin takana. Vierailija huokaisee syvään ja ojentaa vanhalle miehelle tämän omalta vastaanottotiskiltä lukulasit.

”No nyt!” mies huudahtaa. Vierailija puree hampaitaan yhteen ja laskee salkkunsa lattialle.

”Hiljainen huone, kiitos. Ei perhehuoneita mieluiten lähistölle. Ja, onko wifiä?”

Vanha mies kohentaa ryhtiään ja siirtyy katselemaan varauskirjaa. Vierailija alkaa odotellessaan katsella ympärilleen. Kokolattiamattoon saakka ulottuvat paksut verhot, pari virtahevon kokoista sohvaa. Dinosaurusten ajoilta tuodut saniaisentapaiset huonekasvit pyrkimyksenään ahmaista istujat homeisiin multiinsa, ennemmin kuin tuomaan lisää viihtyvyyttä. Oviaukon yläpuolella lukee kirjasto.

”Illallinen katetaan kello kuusi”, vanha mies sanoo. Vierailija ei pidä miehen ilmeestä. Avaimenperässä lukee huonenumero 786. Hän miettii, voiko näin pienessä hotellissa olla niin monta huonetta, kävellessään kohti hissiä. Kerrospainiketta vierailija painaa kuulakärkikynällään.

 

786 on askeettinen. Vierailijalle se sopii. Salkusta nousee kannettava tietokone. Hänellä on edellisen kokouksen pöytäkirja viimeistelemättä. Seuraava kokous olisi alle vuorokauden kuluttua.

Tarkastaessaan kylpyhuonetta vierailija pesee kätensä. Rintataskun nenäliinalla hän pyyhkii tietokoneen näppäimistön. Ovelta kuuluu koputus. Harmistuneena keskeytyksestä vierailija kohtaa ovella alakerran ovimiehen.

”Päivällinen katetaan kello kuusi”, mies sanoo ja napsauttaa kämmenellään levänneen taskukellon kiinni. Sankojen yli pilkistää terävä katse.

”Sanoit sen jo. Onko täällä sitä wifiä?”

”Kirjoituspöydän laatikosta löytänette ohjeet.”

”Hienoa, kiitos.”

 

Vanha mies ei vavahdakaan, kun vierailija sulkee oven. Hän palaa kylpyhuoneeseen ja aloittaa käsienpesurituaalinsa alusta. Wifin käyttöohjeet ovat kerrankin selkeät, mutta siitäkään huolimatta verkko ei vaikuta toimivan. Pöytäkirjan voi onneksi kirjoittaa ilman nettiyhteyttä. Arvattavasti lumimyrsky on vaikuttanut myös puhelinverkkoon. Puhelimessa ei näy olevan taajuuksia. Ovelta kuuluu tismalleen samanlainen koputus kuin aiemmin.

”Niin?” vierailija tivaa ärtyneesti.

”Anteeksi häiriö”, mies sanoo. ”Päivällinen katetaan kello kuusi,” vanhus jatkaa ja napsauttaa taskukellon kämmenellään kiinni.

”Paljonko se kello nyt on?” vierailija tokaisee. Ovimies avaa taas kellonsa ja tarkastelee sitä hetken. Kellon viisari nytkähtää oudosti.

”Kello on nyt kuusi”, vanhus sanoo rypynkään värähtämättä ja lähtee kohti hissiä.

”Hyvä on. Kiitos tiedosta”, vieras vastaa ja jää katsomaan miehen menoa.

 

Vierailija oli odottanut ruokasalin olevan yhtä nuhjuinen kuin vastaanottoaula. Sen sijaan ruokasali on lähes viihtyisä. Hän luo silmäyksen kanssayöpyjiin ja värähtää huomatessaan lapsi-ihmisen. Keittiötyöntekijä on juuri täyttämässä salaattikulhoja linjastossa. Vierailija varaa paikan asettamalla kynänsä lautasen tilalle.

Lapsiperhe on huoneen toisella puolella, silti perheen isän toruvat sanat kantautuvat vierailijan puolelle. Lapsi on kaatanut maitolasin. Vierailija muistaa, miten kukaan ei ollut häntä torumassa, jos maitolasi kaatui. Ruoka näyttää keskinkertaiselta. Hän ei muista, milloin viimeksi hänellä olisi ollut aikaa syödä rauhassa. Isähahmo toruu tytärtään. Vierailijalla ei käy lasta sääliksi.

Hän laittaa kynän taskuun ja pyyhkii aterimet nenäliinallaan. Joku voivottelee, koska kahvi on loppu. Lapsi on lähtenyt kuljeskelemaan ympäri ruokasalia vanhempien vielä nautiskellessa aterialta yli jäänyttä viiniä. Vierailija toivoo, ettei lapsi tule tervehtimään. Ovimies kuuntelee vanhempaa naishenkilöä ruokasalin ovella. Mies tiirailee taskukelloaan. Mikä mahtaa olla kellossa niin erikoista? Kello näytti siltä, että se on siirtynyt isältä pojalle. Vanha malli, jonka kannessa vaakuna. Ei siis niitä halpoja, nopeasti rikkoontuvia malleja.

 

Aulan kello kumahtaa seitsemän kertaa. Vierailija siirtää astiat syrjään ja lähtee kokeilemaan onneaan kahvipannun kanssa. Mustaa nektaria on kuin onkin jäljellä. Keittiötyöntekijä on täyttämässä salaattikulhoja linjastossa. Perheen isä toruu tytärtään maitolasin kaatamisesta. Lapsi mahtaa olla oikea kiusanhenki, vierailija miettii istuutuessaan.

Kahvin kitkeryys saa aikaan kasvolihasten irvistyksen. Hän asettaa kupin lautaselle ilman posliinin aikaan saamaa kilahdusta. Joku voivottelee, koska kahvi on loppu. Salaattia lisännyt keittiötyöntekijä vilkaisee valittajaa ja kauhoo samalla kulhoja. Vierailija tarttuu selittämättömästä tarpeesta kynäänsä. Kahvipannu oli äskettäin täysi. Hän päättää aterioinnin ja lähtee ruokasalista. Lapsi on lähtenyt kuljeksimaan taas ruokailijoiden seassa. Vanhemman viinilasi kohtaa huulet. Ovimies kuuntelee ovensuulla vanhemman naishenkilön puhetta. Taskukello on avoimena kämmenellä, mutta vanhus ei katso sitä. Nuoremman ja vanhemman miehen katseet kohtaavat ja vierailija ei voi mitään vilun väristyksille, jotka juoksevat pitkin rankaa. Hän nyökkää vanhukselle tuskin havaittavasti.

 

Sänky & pitkä vastaanotto

 

Huoneessaan vierailija menee kylpyhuoneeseen ja pesee kädet. Puvuntakin hän asettelee henkariin. Syvä tyytyväisyys laskeutuu ympärille huoneen painavassa hiljaisuudessa. Lepohetki kirjan kanssa tuntuu nyt otolliselta. Vuode on miellyttävän pehmoinen. Hän vaipuu syvemmälle untuvaiseen tunteeseen.

Vierailija on pian oleva osakas yrityksessä, jonka alaisena on työskennellyt jo pitkään. Ihan pian hän kättelisi esimiehensä, tulevan samanvertaisen kanssa ja näin sopimus olisi sinetöity. Koputus toimiston ovella on niin kova, että hän purskahtaa sen voimasta johonkin outoon tilanteeseen. Hän tajuaa olevansa hotellissa ja joutuneensa unen yllättämäksi. Joku koputtaa huoneen oveen. Oven takana vanha ovimies katsoo vierailijaa ja suupieli värähtää. Yrittääkö mies hymyillä?

”Iltaa. Ilmoitan, että päivällinen katetaan kello kuusi,” ovimies sanoo katse kohdistuneena vieraaseen, joka tuijottaa pysähtyneenä takaisin. Oliko hän nukkunut seuraavan päivän iltaan asti? Oliko hän nukkunut ohi tärkeän palaverin? Miten kukaan ei ollut tullut herättämään häntä? Näiden älykääpiöiden olisi pitänyt ymmärtää tulla herättämään.

”Mikä päivä tänään on?” hän kysyy ovimieheltä, joka on avannut taskukellonsa. Mies katsoo häntä taas oudolla ilmeellään.

”Nyt on keskiviikko ja kello on nyt kuusi.”

”Mutta… eilen oli keskiviikko. Tai siis tänään. Päivällinenhän meni jo”, hän sekoaa sanoissaan yrittäessään harmistuneena selittää asiaa enimmäkseen itselleen. Ovimies vaikuttaa varmalta asiastaan.

 

Katso tarinan toinen osa

Jaa tämä kirjoitus...

Share on whatsapp
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Tai lue lisää juttuja blogistamme!

Blogi
Viivi Keinanen

Kesätekemistä oman porukan kesken

Mitä tekemistä keksiä omalle porukalle, jos suuria väkijoukkoja haluaa vältellä? Suoratoistopalvelut on selattu läpi, ja jokainen uppoutuu omaan somekuplaansa sohvannurkkaan, kun festarireissut ja lomamatkat peruuntuvat. Näiden ideoiden toteuttaminen ei vaadi päiväkausien suunnittelua!

Lue Lisää

Päivitämme sähköposti järjestelmäämme.

Voi edelleen tilata uutiskirjeen, mutta joudut hyppäämään erilliselle sivulle. Pahoittelut tästä ylimääräisestä säädöstä. Valitse alta, minkä kaupungin uutiset haluat tilata. Klikkaa linkkiä ja täytä esiin tuleva kaavake. 

Mikä on pakohuone?

Pakohuonepelissä 2-5 hengen tiimillänne on tunti aikaa selvittää lukitun huoneen mysteeri. Yksi selvitetty tehtävä johtaa seuraaviin vihjeisiin, tehtäviin, avaimiin ja lukkoihin. Koko ketjun suoritettuanne ja mysteerin ratkaistuanne löytyy myös huoneen ulospääsy.

Säikyttelyä

Vaikka tarinamme ja huoneemme ovat jännittäviä, emme käytä niissä kauhua tai säikyttelyä. Mysteerillä voit huoletta keskittyä huoneen haasteiden ratkontaan pelkäämisen sijaan.

Ahtautta

Pakohuonepelejä ei ole tarkoitus pelata kuin sillit purkissa. Moni ahtaita paikkoja pelännyt henkilö on ylittänyt pelkonsa peleissämme ja tykännyt niistä erittäin paljon.

Päätöntä kilpailua

Huoneessa aika on vastustaja, eivät muut pelaajat. Onnistuminen ja hauskanpito ovat mahdollisia vaikka ette pääsisi ulos huoneesta ajoissa.

Escape room -pelissä tehtävänne on selviytyä monista haastavista, nokkeluutta ja älyä koittelevasta tehtävästä, jotka johtavat lopulta huoneen mysteerin selvittämiseen. Kuvan sanotaan kertovat paremmin kuin tuhat sanaa, joten anna oheisen videon kertoa kerralla enemmän pelien tarkoituksesta.

Kurkkaa tunnelmia videomuodossa

Kerää oikeat ihmiset

Sovi, ketkä kuuluvat 2-5 hengen joukkueeseesi. Kun varauskalenterista on löytynyt kaikille sopiva aika, voi se varata netissä tai puhelimitse.

Pelaa aikaa vastaan

Pelin aikana tarvitsette loogista päättelykykyä, luovuutta ja yhteistyötä ratkaistaksenne kaikki tehtävät. Peliänne seuraa henkilökohtainen pelinvetäjä eli mysteerikko.

Ratkaise Mysteeri!

Selvitättekö huoneesta tehtävät alle tunnissa? Pelin päätyttyä olette selvittäneet mysteerin ja pakenette huoneesta suurien tunteiden saattelemana!

Pakopelit sopivat monille erilaisille pelaajaryhmille, joista vain muutamia ovat ystäväporukat, pariskunnat, polttarit, syntymäpäiväporukat, eläkkeellejäämisjuhlat, perheet, luokkakokousryhmät ja tykyporukat. Voit lukea muutaman erilaisen ryhmän pelikokemuksista tästä blogipostauksessamme. Pakopeleissä ei vaadita fyysistä suorituskykyä, joten ne eivät sulje ketään pois. Päinvastoin, teemme nykypäivänä jopa liian vähän yhteisen päämäärän eteen meitä läheisten ihmisten kanssa. Pakopelit tarjoavat siihen hyvän tilaisuuden!