Mysteerikon muistelmat – 3 vuotta pakohuonepelejä

Tätä kirjoittaessa olen ollut mysteerikkona 3 vuotta, yhden viikon ja kolme päivää. Se tekee 1106 päivää. Vetämieni pelien tarkkaa määrää ei varmasti tiedä kukaan. Pitkälti yli tuhannessa kuitenkin mennään. Näin ollen olen vastaanottanut tuhansia pelaajia ja satoja joukkueita, jotka yrittävät päihittää huoneidemme pulmia. Voisi siis luulla, että olen nähnyt ja kokenut jo kaiken. En ole. Jatkuvasti tulee vastaan uusia tilanteita, joissa huomaa pohtivansa ”Mitähän minun nyt ihan oikeasti pitäisi tehdä”.

Aloitin syyskuussa 2015 ja olin Mysteerin työntekijä numero kaksi. Meillä oli Jyväskylässä yksi pakohuone, Siirin huone, jonka löytää tätä nykyä Tampereelta nimellä Siirin Piina,  ja jota vetämässä meitä oli kolme ihmistä. Työvuorot sovittiin tekstiviesteillä. Tyypillinen pelitiimi oli kolmen tai neljän ihmisen kaveriporukka, ehkä kaksi pariskuntaa. Toisinaan kävi myös kovan linjan pakohuoneharrastajia, joiden pelikerrat laskettiin kymmenissä.

Ajat ja pelaajat muuttuvat

Tämä aika on nyt kuitenkin jäänyt taa, ja pakopelit ovat elämysteollisuuden valtavirtaa. Jokaisessa itseään kunnioittavassa kaupungissa – ja Kouvolassa – on vähintään yksi toimija. Pelaajakanta on myös muuttunut. Siinä missä alun tyypillinen kaveriporukka saattoi olla pelannut koko ikänsä lauta-, rooli- ja/tai konsolipelejä, viimeisen kahden vuoden aikana mukaan on tullut myös ei-pelaavia ihmisiä. Tällä tarkoitan heitä, joille pelit ja pelaaminen, muodossa tai toisessa, eivät edusta arjen perusviihdettä tai ajankulua. Heille pelit ovat jotain millä saatetaan viihdyttää itseään hyvin satunnaisesti. Kosketuspintaa joihinkin lautapeleihin heillä voi hyvinkin olla, mutta live action-pelit ovat heille vieraampaa maastoa. He saattavat ihmetellä, että huoneessa ei olekaan vessaa, tai että valaistus on hämärä, tai ettei pelistä varsinaisesti voita mitään. Kaikki heistä ovat kuitenkin ulos tullessaan olleet aivan innoissaan kokemuksesta ja monet palaavat vielä kerta kerran jälkeen uudelleen.

Muuttunut kävijäkunta on muuttanut myös huoneiden suunnittelua, teemoja ja toteutusta. Kovan luokan harrastajat, tai muutoin enemmän pelaavat, tietävät suurin piirtein mitä olettaa kun astuvat sisään. Huoneiden sisältö voi olla tuntematon, mutta konsepti ei: he tietävät miten pelata, vaikka olisivatkin pakohuoneessa ensimmäistä kertaa. Huoneessa olevat pulmat ja niiden ratkaisut voivat olla villimpiä ja vaatia enemmän laatikon ja arkijärjen ulkopuolista ajattelua, kuin ensi kertaa tosielämänpelejä kokeilevalle suunnatuissa huoneissa. Esimerkiksi ne pulmat, joita meillä alkuvaiheessa oli, olivat sellaisia, etten voisi kuvitellakaan ehdottavani sellaisia toteutettavaksi uusissa huoneissa. Nykyään tehtävien selkeys, ja mahdollisuus palauttaa ne nopeasti alkuasentoonsa seuraavia pelaajia varten, ovat korostetussa roolissa kun mietitään pulmien toteutusta. Tämä tarkoittaa sitä, että pelaajien erityiset kokemukset, ne muistot jotka he todella vievät mukanaan – me kutsumme niitä Wau!-hetkiksi – täytyy usein saavuttaa muutoin kuin asettamalla heille arkijärkeä vastaan taisteleva pulma.

Mobiiliapuvälineet, valojen käyttö ja elektroniset lukot ovat se, millä useimmat toimijat ovat vastanneet tähän haasteeseen. Nykyään huoneissa näkee huikeita teknisiä ratkaisuja, jotka nostavat tällaiselle konkarillekin leveän hymyn huulille. Mutta riittääkö se, että tehtävän/huoneen tekniset puitteet ovat hienoja, vaikka itse tehtävä olisikin yksinkertainen? Mielestäni kyllä. Muistan hyvin miten eräässä pakohuoneessa minun täytyi onkia kauko-ohjattavalla kädellä seinän toiselta puolelta tarpeellinen työkalu. Yksinkertainen tehtävä, hieno tekninen toteutus. Jurassic Park on hieno elokuva, vaikkei sen tarina ehkä olekaan yhtä syväluotaava kuin vaikkapa Citizen Kanen. Sen sijaan kysymykseen, pitäisikö teknisen toteutuksen korvata tehtävän sisällön yksinkertaisuus, en pysty vastaamaan.

Toki minulla on tässä vähän oma lehmä ojassa, sillä Mysteeri on aina panostanut huoneidensa teemaan ja tarinaan. Ne ovat meidän kulmakivemme, joille kaikki muu rakentuu. Yhtä kaikki, se mitä yllä on kirjoitettu huoneiden muutoksesta pätee meihin aivan samalla tavalla kuin mihin tahansa muuhun toimijaan pakohuonealalla. Pelaajat ovat muuttuneet, huoneet ovat muuttuneet, ala on muuttunut. Pelaajilla on odotuksia, vaikkeivät he olisi koskaan aiemmin pelanneet. Enää pelkkä huone täynnä lukkoja ja pulmia ei riitä, vaan myös ulkoisten puitteiden, kuten rekvisiitan, tekniikan ja teeman on oltava kohdillaan. Tämä piiskaa meitäkin alati parempiin suorituksiin, eikä mitään voi enää jättää sellaiseen ”kyllä tuo kelpaa”-tilaan. Pienen fanijoukon harrastus on muuttunut kukoistavaksi teollisuus- ja kulttuurialaksi, jolla on hieno tulevaisuus, mutta myös mielenkiintoinen menneisyys.

Kirjoittaja on entinen kouvolalainen, jonka mielestä harmaa on kiva väri sisustaa.
Kirjoittajan kuvan on napannut Taru Norrena.

Jaa tämä kirjoitus...

Share on whatsapp
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Tai lue lisää juttuja blogistamme!

Blogi
Viivi Keinanen

Kesätekemistä oman porukan kesken

Mitä tekemistä keksiä omalle porukalle, jos suuria väkijoukkoja haluaa vältellä? Suoratoistopalvelut on selattu läpi, ja jokainen uppoutuu omaan somekuplaansa sohvannurkkaan, kun festarireissut ja lomamatkat peruuntuvat. Näiden ideoiden toteuttaminen ei vaadi päiväkausien suunnittelua!

Lue Lisää

Päivitämme sähköposti järjestelmäämme.

Voi edelleen tilata uutiskirjeen, mutta joudut hyppäämään erilliselle sivulle. Pahoittelut tästä ylimääräisestä säädöstä. Valitse alta, minkä kaupungin uutiset haluat tilata. Klikkaa linkkiä ja täytä esiin tuleva kaavake. 

Mikä on pakohuone?

Pakohuonepelissä 2-5 hengen tiimillänne on tunti aikaa selvittää lukitun huoneen mysteeri. Yksi selvitetty tehtävä johtaa seuraaviin vihjeisiin, tehtäviin, avaimiin ja lukkoihin. Koko ketjun suoritettuanne ja mysteerin ratkaistuanne löytyy myös huoneen ulospääsy.

Säikyttelyä

Vaikka tarinamme ja huoneemme ovat jännittäviä, emme käytä niissä kauhua tai säikyttelyä. Mysteerillä voit huoletta keskittyä huoneen haasteiden ratkontaan pelkäämisen sijaan.

Ahtautta

Pakohuonepelejä ei ole tarkoitus pelata kuin sillit purkissa. Moni ahtaita paikkoja pelännyt henkilö on ylittänyt pelkonsa peleissämme ja tykännyt niistä erittäin paljon.

Päätöntä kilpailua

Huoneessa aika on vastustaja, eivät muut pelaajat. Onnistuminen ja hauskanpito ovat mahdollisia vaikka ette pääsisi ulos huoneesta ajoissa.

Escape room -pelissä tehtävänne on selviytyä monista haastavista, nokkeluutta ja älyä koittelevasta tehtävästä, jotka johtavat lopulta huoneen mysteerin selvittämiseen. Kuvan sanotaan kertovat paremmin kuin tuhat sanaa, joten anna oheisen videon kertoa kerralla enemmän pelien tarkoituksesta.

Kurkkaa tunnelmia videomuodossa

Kerää oikeat ihmiset

Sovi, ketkä kuuluvat 2-5 hengen joukkueeseesi. Kun varauskalenterista on löytynyt kaikille sopiva aika, voi se varata netissä tai puhelimitse.

Pelaa aikaa vastaan

Pelin aikana tarvitsette loogista päättelykykyä, luovuutta ja yhteistyötä ratkaistaksenne kaikki tehtävät. Peliänne seuraa henkilökohtainen pelinvetäjä eli mysteerikko.

Ratkaise Mysteeri!

Selvitättekö huoneesta tehtävät alle tunnissa? Pelin päätyttyä olette selvittäneet mysteerin ja pakenette huoneesta suurien tunteiden saattelemana!

Pakopelit sopivat monille erilaisille pelaajaryhmille, joista vain muutamia ovat ystäväporukat, pariskunnat, polttarit, syntymäpäiväporukat, eläkkeellejäämisjuhlat, perheet, luokkakokousryhmät ja tykyporukat. Voit lukea muutaman erilaisen ryhmän pelikokemuksista tästä blogipostauksessamme. Pakopeleissä ei vaadita fyysistä suorituskykyä, joten ne eivät sulje ketään pois. Päinvastoin, teemme nykypäivänä jopa liian vähän yhteisen päämäärän eteen meitä läheisten ihmisten kanssa. Pakopelit tarjoavat siihen hyvän tilaisuuden!